Tyttäreni teki isoäidilleen ihanan avaimenperän syntymäpäivälahjaksi. Sen ensimmäinen osa tehtiin helpolla makramee-solmulla. Tekeminen aloitettiin pujottamalla kaksi makramee-narun lenkkiä avaimenperän renkaan läpi ja pujottamalla niiden toiset päät vielä lenkkien läpi.
Seuraavaksi teippasin avaimenperän kiinni lattiaan, jotta työ pysyisi hyvin paikallaan solmujen tekemisen ajan. Pujotteleminen tapahtui koko ajan reunimmaisilla naruilla, joten keskimmäisten narujen ei tarvinnut olla yhtä pitkät kuin reunimmaisten. Avaimenperän tekeminen tapahtui käyttämällä koko ajan samaa solmua.
Solmun tekeminen aloitettiin laittamalla vasemmanpuoleinen naru kahden keskimmäisen narun päältä ja oikeanpuoleisen narun alta.
Tämän jälkeen oikeanpuoleinen naru laitettiin vasemmanpuoleisen narun alta ja nostettiin sivussa vielä kulkemaan saman narun päältä.
Lopuksi solmu kiristettiin (ja kuljetettiin ylös) vetämällä molemmista naruista rauhallisesti.
Kun avaimenperä oli halutun pituinen, pujotettiin kahteen keskimmäiseen naruun puinen helmi koristeeksi.
Päättelysolmun tekemiseen tarvittiin pieni pätkä narua ja siitä tehtiin lenkki muiden narujen viereen. Kaikki narut otettiin käteen ja pidempää narua kierrettiin tiukasti muiden narujen ympäri.
Lopuksi toisten narujen ympäri kierretty naru sujautettiin lisänarusta muodostuneen lenkin läpi ja lenkki vedettiin tiukalle (kierrettyjen narujen sisälle) ylhäälle jätetyn narun avulla.
Makramee-avaimenperä viimeisteltiin leikkaamalla ensin päättelyyn käytetty vetonaru niin lyhyeksi, että sitä ei enää näy toisten narujen alta. Tämän jälkeen solmun jälkeiset narut leikattiin haluttuun pituuteen ja niiden säikeet kammattiin auki.
Tyttäreni halusi vielä lisätä avaimenperään lisäosan. Tämä tehtiin samasta narusta pujottamalla yksi lenkki vielä avaimenperään. Tähän naruun tehtiin ensiksi solmu, sen jälkeen kahden narun läpi pujoteltiin puiset kirjainhelmet ja loppuun tehtiin vielä yksi solmu. Tämäkin osa viimeisteltiin leikkaamalla solmun jälkeiset narut sopivan pituisiksi ja kampaamalla ne auki.
Lahjasta tuli oikein hieno ja tyttäreni innostui heti tekemään samantyylisen avaimenperän itselleen. Sen hän laittoi koulureppuunsa roikkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti